sunnuntai 14. elokuuta 2016

Uusia kauppoja ja palvelutori

Ylpeä kauppias odottelee asiakkaitaan Isoon Omenaan
Me saatiin tänne läntiseen melkein-metromaailmaankin kansallisen tason rahankierrätyskeskus: Iso-Omena laajensi. Piti käydä ihmettelemässä kun kerta ihan vieressä bunkkaillaan, tässä ensikontaktin ns. kylmät tyypit.

Älkääkä nyt vaan luulko, että alkaisin retostelemaan pahojen ostosparatiisien pinnallista tuhlausyhteiskuntaa pönkittävää ja pikkukauppoja tuhoavaa paikallisimperialismia. No ei, koskapa: on ihan mukavaa kun voi kävellen käydä ostamassa kaiken tarvitsemansa, sellaisenkin mitä ei ihan naapurissa olevasta Tokmannista tai Golfbalancesta saa. Ja taidan edelleen käydä myös 50 metrin päästä löytyvässä jätti-Prismassamme, joten ei tuo lähikauppakaan tuosta mihinkään kuole - toki toivoisin vielä suojatien siirtoa risteyksen tälle puolelle, nyt joutuu Prismaan mennessä kiertämään montakymmentä metriä.

Mutta niin, siitä Isosta Omenasta. Vähän kyllä pelottaa kaikki syntyneet ravintolat, pasta- pihvi- texmex- ja olutmestat. Ei tee hyvää taloudelle eikä aina terveydellekään, vaikka melkein 10 minuutin reippaan kävelylenkin samalla joutuisi tekemäänkin. Toivottavasti on huono ruoka ja pelkkää lageria.

Sen sijaan julkisten palveluiden puoli eli uusi "palvelutori" nyt kyllä taisi vähän kämmätä. Tai no, tarkoitusperistä riippuen tietysti. Voihan olla, että ihan kaupungin tulostavoitteisiin oli kirjattu kaikkien kulkutautien mahdollisimman nopea levittäminen koko väestöön. Se käy nimittäin äärimmäisen tehokkaasti uudella konseptilla, jossa terveyskeskuksen odotustila sijoitetaan avoimen kirjastotilan ja lasten touhunurkkauksen väliin. On räkätautisten kätevää käydä selailemassa vaikkapa lehtiuutuudet (jotka ovat juuri siinä päässä kirjastoa). Ja jos ei lapsesi ole vielä päiväkodin viimeisintä kiertävää ylläriä saanut niin nyt sai kun touhusi samassa puuhatilassa vuoroaan odottelevan vesirokkoisen kanssa - vai mitä näitä tauteja onkaan.

Yhtä asiaa olen kyllä pitkään ihmetellyt, kuvan mukaiset mainokset kun ovat olleet jo jonkin aikaa Ompussa. Miten niin "Suomen upeimmat asiakkaat"? Ovatkos H&M:n ja Dressmanin muissa liikkeissä käyvät asiakkaat jotenkin huonompia asiakkaita? Ja mistäs hiivasta oikein tiedätte että upeimmat, mitäs jos sisään astuessani en olekaan niiden joukossa vaan vähän vähemmän "fabulous" kunnossa, enkö pääsekään sisään? Pösilö mainos. Veikkaan, ettei pärjää edes piirikunnallisissa mainosmaakarien vuosikilpailuissa.

Nyt sitä metroa tässä enää venaillaan... 




keskiviikko 3. elokuuta 2016

Hyvästi parempi maailma

Miten kaukana on parempi maailma? No ihan hiivatin kaukana. 

Otan esimerkin, jätteet. Niiden kierrätys on kuulemma hieno juttu. Siinä taitaa olla kyse viitseliäisyydestä, pienen vaivan näkemisestä kuvitellun tai todellisen yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Vaan kuinka ihmeessä tuota pientä vaivaa tai viitseliäisyystä voi odottaa keneltäkään niin kauan kuin todellisuus normiroskienkin kanssa on oheisen kuvan mukainen. 

Kuva esittää tilannetta tänään talomme roskishuoneessa. Kauhea tai ainakin riittävä määrä roska-astioita, eikö. Osassa kansi mahtuu kiinni, osassapa ei ihan. Äkkinäisempi voisi luulla, että nämä etummaiset tulvivat yli koskapa kaikki ovat jo täynnä. Nope, eivät ole, takimmainen on jopa melkein tyhjä, katsopa vaan toista kuvaa.

Jos idiootit pösilöt laiskimukset (lue: normi-ihmiset, me kaikkien meidän naapurit) ovat niin patalaiskoja ja tyhmiä etteivät jaksa tai viitsi tai ymmärrä kävellä noita jäljellä olevaa viittä metriä viedäkseen roskat tyhjään astiaan niin miten helkkarissa oikein luulette että sodat loppuvat ja ilmastonmuutos hidastuu eli maailma tästä mihinkään paranee?

Päästäkseen tuonne roskahuoneeseen on ihmisen täytynyt ensin ajella hissillä ja sitten kävellä vielä melko pitkä matka (noin 75 askelta meiltä, laskin sen). Sitten vaan voimat loppui, juuri kalkkiviivoilla, minkäs sille voi. Sankarimme jaksoivat vielä raottaa hiukan jo puoliksi avoimen lähimmän astian kantta ja nostaa roskapussin täpötäyteen astiaan ennen lopullista uuvahtamista. Ja perässä tulevat urpelot toistivat rituaalin.

Ja uskokaa huviksenne, tämä ei ollut poikkeustapaus. Samalla lailla etummaiset roskikset tulvivat yli ja takimmaiset ovat tyhjinä jatkuvasti; todisteena kuva 3, otettu jokin aika sitten. Mitähän jätehuoltohenkilömme ajattelevat roudatessaan roska-astioita, maasta sinne tippuvia pusseja keräillen? Sallin heidän vähän kiroilla, kiroilen vähän ihan sympatian vuoksi minäkin.



Tämä on siitä mukava julkistettu herjauskirjoitus, että kukaan ei voi syyttää että haukuin häntä laiskaksi tai tyhmäksi julkisesti. Niin hölmö sentään kukaan ei ole, että tunnustaisi tuolla tavoin toimivansa ja nostaisi herjaussyytteen. Tai hitostakos noista tietää, älkää siis kuitenkaan kertoko naapureillemme.