Statuspäivityksiä

Tässä "Mitä tein tänään" - tyyppinen Facebook-päivtys: pelasin golfia.

Pahus, näyttää moraalittomalta eikä varmaan kelpaa ahkeruuden merkiksi tältä päivältä. Vaimollani A:lla ei ole Facebook -tiliä. Väitti, että statuksen päivittämiseen menisi niin kauan, ettei ehtisi mitään muuta tekemään. Kehäpäätelmä vai paradoksi? No, uskon sen toisaalta koska sillä aikaa kun Jussin kanssa puolustimme perheen mainetta golfkisassa, A. teki mm. seuraavaa: leikkasi nurmikon, siivosti huushollin, leipoi vadelmakakun ja teki päivällisen meille golffareille ja muulle jälkikasvulle ja sen jälkeen harjoitteli meidän kanssa chippaamista pihalla. Niinpä minun pitää tehdä tämä statuspäivitys, A. ei enää edes jaksaisi - toisaalta koska hänellä ei ole FB-tiliä eikä blogia, otan edustajanaan kaiken kunnian: olen aika ahkeran naisen kanssa naimisissa, hyvä minä!

Lisää kotimaan matkailua

Lappeenrannassa ei kaikki tykkää naapureista. Joku joulutonttu oli kuulemma kirjoittanut yleisönosastoon, että "hän lentää mieluummin Seutulan kautta kuin L-rannan kentältä niin ei tartte istua samassa koneessa venäläisten kanssa" (jotka kuulemma kovasti käyttävät sikäläisen kentän halpalentopalveluita). Tuli vaan siinä mieleen, että takaisin Lappeenrantaankos se maailmanmatkaaja Helsinki-Vantaalta lentää? Jos ulkomaille lähtee, on kauhea riski joutua näkemään lisää muita kuin suomalais(k)arjalaisia. Suurin riski tuolla tontulla tietysti on, että joutuu joka kerta matkustamaan itsensä kanssa. Kauhea kohtalo ihmisellä!

Yläsavossa tapahtunutta

Kevyttä kulttuurishokkia ei tarvitse käydä hakemassa kaukoidästä. Matkailu kotimaassakin voi riittää, kunhan vähän virittäytyy melkein-stadilaiseen vastakkainasettelumeininkiin. Käytiin Tahkolla eli Nilsiässä. Kaupassa törmäsin varhaiskeski-ikäisen näköiseen kaveriin flanellipaidassa ja farkkutakissa kesähelteellä, parta sängellä. Oli ilman Hankkija-lippistäkin niin paikallisen näköinen että melkein pysähdyin toljottamaan. Niin taisi toljottaa kaverikin, huomasin nimittäin olevani niin ulkopuolisen turistin näköinen kuin Savossa voi olla. Uudet shortsit jalassa, äijälippis päässä, aurinkolasit rintataskussa. Turisti kohtaa alkuasukkaan. Tosiasiassa tuo kaveri saattoi harrastaa ranskalaisia viinejä ja lukea Nietzcheä ja minun taas piti katsoa Wikipediasta miten tuo nimi edes kirjoitetaan.

Kaupassa oli myös kaikenlaista kiinnostavaa mitä ei omassa lähikaupassa näe. Vaikkapa kyltti "Meillä on onkimatoja". Heti tuli mieleen lisälause sen alapuolelle: "Ihan siinä jauhelihan vieressä". Torilla taas oli kyltti "Voissa paistettuja muikkuja!". Okei, ainahan ne varmaan paistetaan voissa, mutta pakkoko sitä on oikein mainostaa? Nilsiässä se on laadun tae, meilläpäin siitä tulee kolestrolia.

Muut autot golffailee, jatkoa Audi-golffarille

Tai oikeastaan ei autot vaan niiden kuskit golffaa. Etteivät volkkaristit ylpistyisi, katsotaanpa minkälaisia muut autoilijat ovat viheriöillä.

Mersugolffarilla on bägissään TaylorMaden uusi valkolapainen draiveri. Se on hieno ja sillä voisi joku lyödä pitkällekin, mutta Mersukuskin ei välttämättä tarvitse. Klubin ravinotolaan ehtii kyllä muutenkin. Lyönnit ovat tyylikkäitä, joskaan eivät kovin pitkiä. Niiden lukumäärästä ei tarvitse pitää kirjaa, kyllä joku hoitaa sen homman puolestaan.

Fordisti saapuu ajoissa klubille ja tervehtii kaikkia, jäseniä ja vieraita. Kuuluu klubitoimikuntaan ja ehkä seniorijengiinkin. Lyönnit ovat kuin volkkarimiehellä eikä tulos oikein ota parantuakseen vaikka harjoittelu on asiallista. Ford-kuskin kanssa on kaikkien mukava kiertää kierros, ohituslupakin tulee jos tilanne vaatii. Ford-golffari saattaa korjata itse oman rikki menneen wedgensä.

Fiat-kuljettaja pelaa punaisilta tiiltä, sillä hän on nainen. Lyönti on vähän hakusessa, kylkkäreitä ja huteja tulee silloin tällöin. Mutta meno on reipasta, reikään päästään muita juurikaan hidastamatta eikä palloa tarvitse tonkia risukosta. Bägi saattaa kellahtaa kärryistä joskus matkalla kun tulee kiire ottaa muut ryhmäläiset kiinni eikä remmit ole ihan kunnossa.

Porche. Tämä kuljettaja pelaa takatiiltä. Bägissä on sama setti, jolla Rory McIlroy voitti Majorin paitsi että on vaihtanut gripit niihin, jotka Tigerilla oli golflehden kuvassa silloin kun vielä oli voimissaan. Toisin kuin Audikuski (joka vain luulee), Porche-mies kiertää bunkkerin feidillä. Hän pelaa kaverinsa kanssa reikäpeliä golf-autolla ja ohittaa säälimättä edelleen joutuvat. Ei yleensä haittaa muita, jotka eivät ohitusta juuri edes huomaa. Joskus tulee tuloskorttiin rumaa jälkeä kun pitää yrittää yhdellä päälle kaikilla Par4:illa - ja jos samalla väylällä on vielä edellinen ryhmä, tulee porttari kentälle.

Vanhan Corollan kuski. Oikeastaan isompi porukka koska kentälle tullaan bensaa eli rahaa säästääkseen aina yhdessä. Palloja etsitään myös yhdessä metsästä koska sinne ne nuoruuden uhossa aina kuitenkin päätyvät. Vauhti voi olla niin kovaa, että doglegistä ei selviä varapallollakaan kun sekään ei oikaisuyrityksessä lennä metsän yli. Aina on menossa jonkunmuotoinen kilpa kavereitten kanssa, pelimuoto ei koskaan ole "nautitaanpa rauhassa kierroksesta ja lasketaan sitten pääsikö joku omaan händäriinsä". Bägissä on liikkeestä lainatut demomailat ja faijan uusi draiveri (se valkoinen TaylorMade, pitäähän jonkun silläkin joskus lyödä pitkälle) - vaikka siellä Corolla-kuskin mielestä pitäisi olla juuri se Roryn uusin setti.

Suvaitsevaisuudesta

Tuli vaan mieleen noista kanssa-autoilijoista ja -eläjistä edellisen jutun jälkeen. Pitääkö kaikkia suvaita, jos ei taho? Jos ovat vaikka millaisia vähemmän-joviaaleja-tapauksia? Voisi ottaa avuksi filosofian, jonka teoreemat kuuluisivat:
1. Suvaitsen kaikkia paitsi kusipäitä.
2. Lähes kaikki ovat kusipäitä.
Muuten olen siis suvaitsevainen.
Eikö vaan tunnu vapauttavalta joskus ajatella tuolla lailla täysin epäkorrektisti. Salaa piilossa tietysti, ja vain vähän aikaa.

Volkkaritalli golffaa

Tästä(kin) saa suuttua.Tuosta automerkkifiksaatiosta vielä (ks. edellinen Audi-juttu). Väitän ihan oikeasti että itse ajan eri lailla kun auto on vähän räyheämpi, tai sanotaan toisin päin: kun ajelen vanhalla Corollalla, itsesuojeluvaistokin saa kunnioittamaan muita vähän enemmän. Silloin ajelen vähän nöyremmin ja otan ihan varmuuden vuoksi muut paremmin huomioon. Mutta heijastaako automerkki tai ajokäyttäytyminen elämänasennetta jollain syvällisen sosiologisella tasolla? Seppo Palminen väittää kirjassaan "Buddha pelaa golfia", että hän tuntee ihmisen yhden golfkierroksen käyttäytymisen jälkeen. Ehkä sama ei päde täysin autoilun seuraamiseen: olen nähnyt ihan mukavien normaalien ihmisten ajelevan 10 sentin päässä edellä ajavan puskurista.

Lisätäänpä löylyä stereotypioiden kiukaaseen. Minkälaisia golffareita olisivat ns. Volkkaritallin eri merkkien autoilijat? Audi-miehet tuli jo osin käsiteltyä mutta lisäksi heidän ominaispiirteisiinsä liittyisi tietysti 300-metriset draivit (tai niiden tavoittelu) ja lauseet "tuuli nappasi kesken lyönnin, olin ajatellut vetää feidilyönnin griinin oikeaan reunaan bunkkeri kiertäen" (todellisuus: äijä löi kamalan slaissin eikä osunut edes väyläbunkkeriin).

Volkkari-kuskit sitten. Merkitsevät ennen kierrosta kaikkien nimet siististi tuloskorttiin ja pitävät täsmällisesti kirjaa kaikkien lyönneistä. Saattavat rypistää hiukan otsaansa jos epäilevät sinun laskeneen omat lyöntisi väärin, ehkäpä korjaavat erheesi. Lyönnit suuntautuvat keskelle väylää, eivät ehkä kovin pitkälle kuitenkaan. Korjaavat aina lyöntijäljet griiniltä. Ei kannata yrittää liikaa mitään small-talkia näiden kanssa.

Skoda-golffarit eivät paljoa eroa volkkaripelaajista. Ovat kuitenkin tarkkoja siitä, että vesiesteväylällä käytetään halpoja palloja, jotta mahdollinen taloudellinen tappio on pieni kun pallo kuitenkin lentää veteen. Toki kaikki pallot on ostettu Stadiumin tarjouskorista mutta joukossa saattaa olla jokunen kalliimpikin, kunhan on ollut kokonaistaloudelllisesti edullinen hinta.

Entäs Seatit. Heitä ehkä harvemmin griineillä tapaa. Tulevat hiukan myöhässä ykköstiille mutta välttävät juuri ja juuri hölisemästä selityksiä myöhästymiselle kesken toisten avauksen. Wedge on rikki. Eivät välttämättä välitä pitää kirjaa tuloksistaaan mutta ehkä kysyvät kierroksen lopussa allekirjoituksen tuloskorttiinsa, jos on sattunut menemään hyvin - riippumatta siitä, onko kellään muullakaan mitään hajua siitä, mikä tulos oli.

Audit ja golffaaminen

Tämä juttu sisältää ennakkoluuloisia stereotypioita, joista jokainen järkevä ja elämänmyönteinen yksilö tietysti sanoutuu irti täysin - mietin vielä kuulunko siihen joukkoon.

Edustaako automerkki henkistä tilaasi vai muututko merkin mukaan kun astut peltikuoriin? Kuinka pikkusieluinen voinkaan olla kun kaikki olympiarengasautot tuntuvat aina ajavan puskurissani, kiilaavan ja ohittelevan turhan päiten? Varmaan silkkaa suvaitsemattomuutta ja kateutta puoleltani.

Paitsi entäs tämä tarina sitten: pelailtiinpa kerran ruuhkaista par3 -harjoitusgolfkenttää. Edessä suma seisoi ja edellisellä ryhmällä oli aikaa etsiä ojaan lyömäänsä palloa. Tästä ei takanamme ollut pelaaja pitänyt vaan rähjäsi meidän ylitsemme edellämme olevalle ryhmälle, vaatien vauhtia peliin - se nyt vaan ei olisi mitään auttanut koska koko kenttä jonotti. Tämän kaikessa ystävyydessä tein selväksi myös rähjääjälle. Tuolla isukilla oli mukana asennekoulutuksessa pari räyhääjäkokelasta ja vaitelias vaimo. Päättivät sitten koko perhe kaikkien muiden onneksi lopettaa kierroksensa siihen, ohi kun ei päässyt. Ja uskokaa tai älkää mutta ihan totta: kaverilla oli golfbägissään Audin logo! Mistä sellaisia bägejä oikein saa edes? Kauanko pitää harjoitella liikenteessä jonossa rähjäämistä sellaisen saadakseen? Entä olisiko hyvä jos pitäisivät myös aina logo-lippistä kaupungilla liikkuessaan, osaisi väistellä heitä katukäytävilläkin?

Siivoaminen

Kuka ostaa talon tai huonekalut sen mukaan miten siivous niiden kanssa sujuu? Ainakin äitimme ostaisi. Minkä tahansa hyvännäköisen rakennuksen kohdalla kun ensimmäinen ajatuksensa on "kukahan nuokin noin korkeat ikkunat oikein pesee? eiei, ei hyvä". Ehkä se on perinnöllistä: uuden sohvan kanssa huomasin kysyväni "mahtaakos tuon alta saada edes imuroitua". Onkohan tällainen yleistäkin vai pitäisikö olla huolissaan? Ostin sen silti, kiitos Henkalle joka kunnon myyjänä vakuutti imuroinnin toki onnistuvan - todennäköisesti ei ollut aavistustakaan asiasta ja nyt kärsimme jatkossa pölyisestä sohvanalusesta. Onneksi se ei myy taloja. Jäisi ikkunat pesemättä.
(noei, oikeasti saatiin tosi hyvä sohva ja edullisesti, kiitos H!)

Golfmaila ja sauna

Golfmaila näytti menneen rikki. Siitä oli vaarassa tulla kallis operaatio. Kyse oli bägin lyhimmästä mailasta eli wedgestä. Sen saisi kyllä korjattua, mutta kun korjaushintaan pistää vähän lisää, saa jo uuden wedgen. Vähän paremman. Mutta vähänkin paremmat wedget ovat jo niin kalliita, että melkein samalla hinnalla saisi halvan uuden mailasetin. Mutta kukapa nyt halpaa ja huonoa ostaisi, sellainen on jo bägissä. Onneksi J. huomasi, että ei se wedge rikki ollutkaan, lavan liitoksen muhvi oli vaan vähän irti. Säästin 600 euroa. Sama ongelma on ollut pitkään päällä saunan kanssa. Kiuaskivet pitäisi vaihtaa mutta kun siihen kerran ryhtyy kannattaisi vaihtaa kiuaskin, alkaa olla varmaan kohta puhki. Kun kiukaan kerran joutuu vaihtamaan, miksei sitä vaihtaisi kaksitoimiseen, puu- ja sähkölämmitteiseen? Mutta sitä varten pitäisi vetää sähköt eli kyse olisi mittavasta perusparannusprojektista. Kun sellaiseen kerran alkaa panostamaan, kannattaisi sitten saman tein tehdä se haaveiltu saunarakennus pihalle. Joka taas on niin iso urakka, ettei siihen riitä sen enempää rahaa kuin intoakaan. Taidetaan pärjäillä vähän aikaa vielä noilla vanhoilla kivillä.

Vinkkejä vanhenemiseen

Jos et ole varma tuliko hampaat jo tänään pestyä, voit yrittää kaivella kielellä hampaankoloja. Jos maistuu edes heikosti fluori, olet todennäköisesti pessyt tänään. Jos ei, voit mennä tarkistamaan onko hammasharja vielä märkä. Jos on, saatat olla ikävyyksissä eli joudut pesemään ehkä uudestaan koska harjahan voi olla märkä eilisiltaisesta pesusta.

Ja jos ei hampaankoloja saa harjaamalla puhtaaksi, voihan sieltä kirjoittaa kaunat ja kiitokset vaikkapa julkiseen päiväkirjaan. Siis tähän.