Epoolainen, älä ole aina niin espoolainen

Tuli taannoin valiteltua aamuliikenteessä hereillä pysymisen vaikeudesta. No siihenhän löytyi kyllä lääke. Tuosta kuitenkin vireät naapurikaupunkilaisystäväni saivat aiheen huomauttaa, että kyse on tyypillisestä espoolaisongelmasta. Tiedostavat kaupunkilaiset eli oikeat stadilaiset eivät kärsi omaan autoon nukahtamisen ongelmista, he eivät aja omalla autolla töihin. Niinpä oli ihan pakko miettiä muutama vinkki myös julkisten käyttöä varten, niille aamuille kun sellaisia tulee tarve käyttää - ja tietysti kaikille teille oikeille kaupunkilaisille.

Vinkit alkavat jo edeltävästä illasta.
1) Pitää muistaa laittaa kaikki yhdeksän jälkeen alkava tv-tarjonta tallennukseen koskapa sen jälkeen ei pidä enää olla hereillä.
2) Pitää silittää paita valmiiksi, että saa sitten senkin viisi minuuttia nukkua aamuyöllä pidempään, ei tartte ihan viideltä herätä. Vaan vasta viisi yli viisi. Että nimittäin ehtii sinne pysäkille värjöttelemään. Sillä sinä aamuna kun olet päättänyt säästää maailman on ilmastomuutos päättänyt puolestaan pitää vapaapäivän: lämpöä on noin -12 ja tuuli on pohjoisen puolella.
3) Eli vinkki numero 3: kaiva ne pitkät kalsarit vaan illalla esiin sieltä samasta jemmasta missä koipallot lymyilee, kyllä ne löytyy.
4) Peruuta aamukokous, et ehdi kuitenkaan: jotkut törpöt tukkii taas Länsiväylän liittymän autollaan ja matka bussilla ynnä kahdella ratikalla kestää taas tunnin ja vartin. Hitsi kun saisivat sen metron valmiiksi, tulisi Länärille tilaa omalle autolle kun bussilinjatkin lopetettaisiin ja muut käyttäisi metroa.

Sellainen uutinen muuten tuli tänään, että ruokakaupoissa varkaita kiinnostavat erityisesti luomutuotteet. Mielenkiintoisia kysymyksiä heräsi:
- Ovatko ympäristötietoiset roistoja?
- Ovatko roistot tulleet tietoiseksi?
- Vai, ja mikä todennäköisintä: perustuuko uutinen espoolaisiin tilastoihin, jolloin ainakin jälkimmäinen on aina pitänyt paikkaansa?

Mistä kaikesta tulikin mieleen. Ajatteltiin harkita muuttamista johonkin satamakaupungin puolelle mutta ihan rajan tuntumaan, Lehtisaareen tai vastaavaan. Sieltä olisi kiva mollata espoolaisjuntteja mutta olisi mukavan lyhyt matka takaisin kuitenkin, voisi tuntea olon kodikkaaksi ja pääsisi nopeasti stadilaisia karkuun. Oisko näppärää?

Jokapojan gourmeta

Arvatkaapas mitä tuli kuunnelluksi eräänä aamutuimana. Jätin laittamatta kysymysmerkin, uskon uskollisten lukijoiden tietävän. O:n haastattelussa oli tällä kertaa gourmet-kokki Pipsa Hurmerinta.

Minua ei ole siunattu keittiöpeukalolla enkä ole riittävän kultivoitunut leikkiäkseni basilikapyreillä ja timjaminsiemenöljyillä. Mutta nyt ei tarvitsekaan. On nimittäin tehty tavallisen ihmisen syömisestäkin glamöröösiä: perusmättö on nykyisin muotia! Kuulemma siskonmakkarakeittokin saa olla ihan kokin luvan kanssa hyvää eikä jauhelihapakettia tai maksalaatikkoa tarvitse jemmata kauppakärryssä naapureiden katseilta piiloon. Jos tulevat kaupassa vastaan, pitää vaan kertoa että ”me ajateltiin tänään harrastaa vähän Casual Diningia”. Sillä nimellä tuota vanhaa kunnon kotiruokaa nyt kutsutaan. wau.

Mutta toista uutuustermiä vähän vierastin, mitä ihmettä meillä päin tekee ”mexican street dining”? Ei oikein iske lähteä tammipakkasella Espoon keskustan [sic!] kaduille norkoilemaan meksikolaisherkkujen perään. No, ehkä tuolla konstilla saadaan fajitatkin maistumaan tai ainakin kuulostamaan paremmilta. Lycka till.

Tulkaa kaikki takaisin

Sen verran on tärkeitä asioita ilmassa, että kannanottamisen pakko alkaa jo ahdistaa. Ei auta kuin antaa periksi, nousta sohvan pohjalta ja laajentaa Slaissiblogi yhteiskunnallis-ajankohtaiseksi.

Come-backit on tietysti se eka juttu. Kansallinen traumamme loppuu ja voimme taas alkaa katsomaan Keski-Euroopan mäkiviikkoa. Schzcsliirencshzcauerkin aloitti jo laihdutuskuurin. Mutta ketkäs muut voisivat tehdä odotetun paluun: avaan avoimen kisan. Vastaukset voi lähettää vaikkapa radion shoutboxeihin, niihinhän kaikki viisaudet nykyisin päätyvät. Teen ensin pari keskustelunavausta.

• Paavo Väyrynen. Liian ilmeinen, totta kai, koskapa Paavo tekee sen kuitenkin, halusimme tai emme. Toivotamme tervemenneeksi, minne ikinä palaakin.
• Saara Aalto. Yllättää kaikki eikä palaakaan Euroviisuihin tai Voiceen vaan Idolsiin, jossa häneltä vielä mitalisija puuttuu.
• Teemu Selänne. Paha juttu, ei koskaan voi tehdä paluuta kun ei koskaan lopetakaan. Kyllä mahtaa olla kade Jannelle.

Se toinen juttu sitten. Kommenteista päätellen tämä on jo aika passee koskapa olette jo kaikki lopettaneet Hesarin tilauksen (vaikka luulisi sen nyt sitten tulevan meille ajoissa kun kukaan muu ei enää tilaa vaan ei, myöhässä on tällä viikolla joka aamu!). Mutta uusikaapas tilaus. Nyt on nimittäin niin paljon helpompaa lukea se digiversio kun lehti on tabloidi, eikö. Mahtuu kätevästi 7 –tuumaiseen tablettiinkin ja on paljon helpompi siitä lukea vessassa. Ja sitten perheen pienimmätkin tykkää kuten kuvasta voi päätellä.