Mummo ja kanat, versio 2

Saimme näillä palstoilla aikaisemmin lukea intersektionaalisen tulkinnan vanhasta tutusta lasten rallatuksesta, https://juttuslaisseja.blogspot.com/2022/06/

Koskapa elämme bipolaarista aikaa, enkä oikein halua leimautua mihinkään ääripooliin, annetaan nyt myös toiselle puolelle mahdollisuus kertoa ajatuksensa laulusta. Oikeasti, näin eri tavalla eri kuplissa tulkitaan samoja yksinkertaisia asioita. Olkaa hyvät, ”kanat valtaa niittymme” -versio!

Mummo kanasensa niitylle ajoi

Kaikki me tiedetään mitä nuo kanaset tässä tarkoittaa, mutta kun sitä ei (kuten ei mitään muutakaan enää) saa ääneen sanoa. Leikitään siis, että kanoista on kyse, ehkä uskalletaan silti sanoa, että tummista kanoista, ei kunnon koti maisen värisistä. Ja sehän ME tiedetään, että ei mitään ”mummoa” ole ollut ketään minnekään ajamassa, ”kanat” tietty lähtivät isompien jyvien perässä vihreämmille niityille. Ehkä houkuteltiin??!! (En sano että houkuteltiin mutta kaikki voi miettiä miten asiat on!!)

Pienet kanaset ne hyppeli

No totta kai hyppeli eli nyppeli, ilmaisia jyviä muiden niityiltä, sen kun alkoivat nokkia vaan. Ja sama se on tietysti ”mummojen” mielestä vaikka nokkisivat  niityn pilalle ja eihän nuo kanat muuta osaakaan (tai viitsi tehdä)!!

Metsästä hiipii hiljalleen kettu
tuo viekas ja pitkä häntäinen

Hiljalleen hiipii kun oli yritetty hiljentää! Viisas kettu yritetään laulussa väittää jotenkin viekkaaksi, se kun on muka pahakin asia. Oikeasti kettu haluaa paljastaa vieraiden kanojen yritykset korvata puhtaat kanat vierailla ja siten kettu viisaasti pilaa kanojen värin vaihto operaation. Onneksi siis puhtaalla vihreällä niityllämme on vielä viisauttakin jäljellä, saadaan kanat ehkä kuriin (ja takaisin sinne mistä tulivat, paras olisi jos lähetettäisiin ”mummo” mukana)!

Jos vielä saisi sanoa asiat niinkuin ne ovat (mutta kun mitään ei saa sanoa!), voisi laulua vielä muuttaa kertomaan mitä kanat saisivat aikaan jos ei mummojen ja muiden suvakkien touhuja pysäytetä eli mitä systeemin vahti koira saa lopussa aikaan kun auttaa kanoja jatkamaan touhujaan (vaikka olisikin kyllä kaikille woke vajakeille oikein nähdä mitä hyysäämisestä seuraisi!!). Mutta kun ei siis saa sanoa kaikkea, pitäisi laulu silti saada vähän oikeampaan muotoon, vaikka näin:

Hyysääjät n****kanat niityllemme päästi
Loisijat innoissaan jyvämme nokki
Mut matsässä olikin viel Oikea Kettu
Se kanojen valtauksen heti lopetti

Laulu vanhassa muodossaan:
https://youtu.be/t7d4vkvKMsw

=========================================================

Ja taas tasapainon vuoksi vielä tähän se toinen eli intersektionaalinen tulkinta laulusta 

Mummo kanasensa niitylle ajoi

Termi ”mummo” on lähtökohtaisesti väärä. Meidän annetaan lorussa ymmärtää, että me ulkopuolisena ja ilman syvällisempää analyysiä voisimme päätellä jotain tämän henkilön sukupuoli- tai muusta identiteetistä. ”Mummo” -termi on selvästi epäkunnioittava ollessaan myös ikään perustuvasti syrjivä. Jonkin verran täsmällisempi ilmaus voisi olla (joskin tämäkin on kiistanalaista) vaikkapa ”xx-kromosominen paljon elämänkokemusta omaava henkilö”, joka ei toki ole hyvä ja täsmällinen määritys sekään eikä huomioi yksilön todellista identiteettiä.

Toimintaa kuvaavan hyvin agressiivisen ja eläinvihamielisen ”ajoi” -verbin sijaan näkisimme mieluummin vaikkapa ”saatteli ystävällisesti niitylle” (jättäen tässä nyt huomiotta, että niitty-ekosysteemi jää määrittelemättä, samoin kuin se, tarjoaako tuo niitty näille eläimille luontaisen elinympäristön). Kanoihin liittyvä omistusmuoto "-nsa" ei todellakaan ole asianmukainen, tiedämmehän että eläimiä ei voi omistaa.

Pienet kanaset ne hyppeli

Selvästikin lause antaa ymmärtää, että näitä eläimiä on ennen niitylle päästämistä kohdeltu kopissaan huonosti, koskapa vapauteen päästyään hyppelevät. Termi ”hypellä” on kuitenkin epäkunnioittava kanoja kohtaan, se ikään kuin lapsellistaa ne, ja siten tässä jälleen käytetään eläinmaailmaan vääriä inhimillistämisen vertailuja.

Vaan metsässä hiipi hiljalleen kettu
 tuo viekas ja pitkähäntäinen

On kettuja ja yleisemmin eläimiä törkeästi alistavaa yrittää kuvata niitä ihmisiin liitettävillä piirteillä, erityisesti negatiivissävytteisillä, kuten viekas. Ja lisäksi tämän ketun hännän pituuden korostaminen selvästikin pyrkii diskriminoimaan lyhythäntäisiä kettuja, ikään kuin niiden häntä ja siten ketunarvoinen elämänsä olisi yhtään arvottomampi kuin pitkähäntäisen ketun. Lisäksi tekstissä ei kuvailla, tuleeko kettu monimuotoisesta luonnontilaisesta metsäekosysteemistä vaiko raiskatusta talousmetsästä. Tällainen epämääräisyys määrittelyssä voi antaa lukijalle tai kuulijalle väärän kuvitelman siitä, että ketut voisivat asua myös niille epätyypillisissä hakatuissa metsissä. Toisaalta - lorutarinan perimmäisestä tarkoituksesta riippuen - tuo viljelymetsäinen tausta saattaisi myös selittää ketun mahdollisesti lajiepätyypilliset käyttäytymispiirteet, sen ahdistettuna joutuessa hiipimään muita eläimiä saalistaen.

Johtopäätös ja korvaava teksti

Jo tämä lorun alkuosan lyhyt intersektionaalinen analyysi riittänee osoittamaan tämänkin vanhan laulun kieltämisen tarpeen eikä meidän cancelointia varten tarvitse pureutua sen jatko-osaan, jossa (versiosta riippuen) kuulija tulee varmuudella tuntemaan olonsa epämukavaksi joutuessaan todistamaan kuinka tuo ”mummo” ahdistaa viattomat luontokappaleet (koiraoletetun ”Mustin/Vahdin” sekä ketun) toistensa kimppuun.

Jos välttämättä vielä halutaan lapsille esittää tällaista yhteiskunnallista tiedostamista herättämätöntä lorua, muutettakoon se siis muotoon:

Paljon elämänkokemusta omaava henkilö saatteli ystävällisesti kanat niitylle

Pienet kanat hyppivät iloisina

Metsässä liikkui samaan aikaan kettu

Se oli eläinviisas ja sillä oli lajityypillisiä ominaisuuksia