Ikäkausia vai -kriisejä

Chisua kuuntelin aamulla radiossa. Juu, tällä kertaa siltä kanavalta, jolta tulee myös muuta kuin puhetta. Hyvä biisi, ”Kriisit” nimeltään. Tiedättehän, se missä ”kuudenkympin kriisin tunnistaa siitä, ettei sun eläke luomuperunaan riitä”.  Tuli väkisinkin mieleen oma vanha ihmisen elinkaarimallini, yhdistetty liikunnallis-musiikillinen ikä. Näin menee ihmisen elinkaudet:

Ensin on konttaus- ja kävelyaika sekä Fröbelin palikat
Sitten juoksuaika ja Ruisrock
Hölkkäaika ja Pori Jazz
Sauvakävely ja Savonlinna
Ja lopulta rollaattori ja Tuonelan joutsen

Itse pelaan golfia, sen kanssa käy kaikki musa!

Missä kuvat?!

Taisinpa taannoin kertoilla pikku sodasta lentäviä ystäviämme vastaan, ne kun ryöväsivät marjojamme. No enpä nyt kuitenkaan ajatellut, että naapuruston kissat tulkitsisivat jutun vihakirjoitukseksi ja yllyttyisivät siitä suoran toiminnan tielle. Varovainen saa olla kirjoituksissaan. Kävi näet niin, että tänä aamuna oli pihanurmi kuin ilmataistelun jäljiltä. Pari linnunraatoa oli jäänyt tantereelle ja tulipa selväksi mitä tarkoittaa käsite ”höyhentää”: untuvien nyhtäyspisteitä oli ns. riittävästi.

No, ei sen enempää siitä teurastuksesta. Mutta se mitä seurasi, antoi itselleni aihetta syvälliseen pohdiskeluun. Arvatkaapas nimittäin mitä menin tekemään? No korjasin tietysti ruumiit ja irrallisena lojuneet entiset lentovälineet roskikseen. Mitä olisi kunnon moderni sosiaalisen median jedi tehnyt? Ottanut viisi kuvaa ja päivittänyt saman tien statuksensa kaikkiin mahdollisiin paikkoihin, joissa nyt vain sattuu aktivistina vaikuttamaan. Voi olla että linturessujen sielunhoito olisi vähän saanut odottaa, first things first. Mutta tämä kalkkis-somelainen ei siis edes ottanut kuvan kuvaa. Siinä vierähti mahikset ”päivän päivitys” –titteliin. Miettikääpäs, linnuraadot kärpasten herkuttelun kohteena kotipihalla, punaisen sävyt kunnolla photoshopattuna – ehtaa ykköskamaa. Olen tuomittu unholaan, en koskaan tule saamaan 15 sekuntiani some-julkisuudessa. Huokaus.

Pesinkö hampaat?

Ilta-Sanomat – mikäli oikein muistan – paljasti uuden huippututkimuksen. Tutkijat olivat jossain kaiken mahdollisen tutkimuslaitoksessa selvittäneet, että hampaiden harjaaminen parantaa muistia! Kaikella kunnioituksella mutta nyt kyllä veikkaan, että on päässyt tutkimusassistenteilla menemään Excel-taulukon sarakkeet ja rivit väärin päin. Oli käynyt siis vähän pahemmin kuin vanhoissa korrelaatiotutkimuksissa jäätelön syömisen vaikutuksista hukkumiseen tai vichy-veden vaikutuksesta krapulan generoitumiseen. Muistattehan: kun jälkimmäisessä tutkimuksessa vettä käytettiin lantrinkina erilaisten alkoholijuomien kanssa, todettiin se ainoana invarianttina ilmeiseksi syylliseksi. 

Tässä pepsodentin käytön tapauksessa oli mennyt kausaliteettisuhteet vähän nurinniskoin: oikeasti siis varmaan oli korrelaatio, mutta niin että ne jotka muistivat vielä jotain, olivat myös pesseet hampaansa, ei toisin päin. Mutta ei se mitään, niin merkittävä oli tulos, että uskon sitä sillä riskillä että olisi väärin päin. Alan nyt pestä säännöllisesti hampaita – kunhan vain muistaisin.

Hoidellaan vanhukset

Nyt kiistellään siitä, pitääkö vanhusta hoitaa 0,5 ihmistä vai 0,7 vai onko peräti yks ja hailee kuinka monta hoitaa, kunhan nyt jotenkuten hoidellaan. Peruspalveluministerimme Guzenina-Richardson ei vaan valitettavasti ole ihan selvillä, jakaantuuko tuo 0,7 ihmistä kaikkien työvuorojen kesken vai pitäisikö jokaiselle työvuorolle riittää 0,7 ihmistä. Kun vuorokaudessa on 24 tuntia ja työvuoro nyt ei millään ole yli 8 tuntia, eihän edellisessä tapauksessa tule kuin noin 0,2 ihmistä – viikonloput huomioiden. Aika vähän ns. käsiä, joista on puhe. No, jos muun osan ihmistä jättää käyttämättä, ehkä 0,2 ihmistä on just-ja-just kaksi kättä? Rouva peruspalveluministeri kertoi haastattelussaan, että tuollainen kysymys (siis 0,7 vai 0,2) voidaan jättää sovittavaksi tapauskohtaisesta (ja nyt siteeraan suoraan) ”työnjohdollisin järjestelyin”. Enpä haluaisi olla työnjohtajana palvelutalossa, en. Olisiko Music TV:llä kuitenkin vielä hyviä juontajanhommia tarjolla?

Entäs toinen hallituspuolueemme sitten? Kertoivat, että eivät voi sitoutua minimimäärään käsiä, koska pitää taata myös muualla hoidettavien vanhusten hoidon laatu. Siis että kun ei paranneta vähän paremmin kohdeltavien hoitoa, ei saa taata kohtuullista hoitoa huonosti kohdeltaville. Heräsipä kerettiläinen epäilys, että hyvä kunnallinen hoito veisi bisnestä pois yksityispuolelta. Josta tuli väistämättä mieleen arkkiatrimme Risto Pelkosen taannoiset kommentit: markkinatalous ei ole oikea keino kun tulee huolehtia heikoimmista, niistä, jotka eivät siihen itse kykene. Risto Pelkonen, hyvä ihminen.

Näin naapurissa (ja vähän kotonakin)

Tänään tuli itäisestä naapurista uutisia. Ainahan sieltä tulee, kaikenlaista, mitäs noista? Tällä kertaa vähän hermostuin. Ensin uutisoitiin, että Pussy Riot -ryhmä oli tuomittu 2 vuodeksi linnaan – mitä ikinä tuo paikka Venäjällä sitten tarkoittaakin, ei ainakaan mitään sympaattisen kuninkaallista. Oikeuden tuomari (kyllä, Venäjällä on siis sellaisiakin) luki tuomiota muutaman tunnin, mutta perustelut olivat turhia. Johan sen näkee Vladimir mausoleumistaankin, mitä tuollaisesta ryhmän nimestä seuraa, pelkän nimen pitäisi riittää tuomioon. Mellakka, rähinä, hulina - se Riot siis. Vähemmästäkin on Siperiassa asti jouduttu opetusta antamaan.

Heti perään kerrottiin, että Aidot venäläiset (kutsun heitä nyt näin, en esimerkiksi perusvenäläisiksi) olivat Viipurin tienoilla suivaantuneet ei-aitoihin venäläisiin. Siis jostain muualta päin suurta ja mahtavaa valtiota tai maailmaa kotoisin oleviin ihmisiin. Jotain siirtotyöläistä oli epäilty raiskauksesta, josta sitten saatiin syy noin suurin piirtein lynkata kaikki muutkin saman tien. Uutisen lopun pelasti kyläkoulun vanha opettajanainen, joka kepillä könkäten kipusi puhujalavalle ja antoi pöhköjen kyläläisten kuulla kunniansa tyhmyydestään. Puhe oli kuin suoraan Hollywood-leffasta paitsi parempi. Mutta leffa jäi kesken enkä usko että opetus meni kaikille kaaliin.

Seuraavan viisauden päätin sitten generoida noista kaalinpäistä: kansakunnan sivistystasoa ei mitata niiden mukaan, joiden pitäisikin olla virkansa tai koulutuksensa puolesta sisäistänyt humanismin perusteet. Vaan mittari on se paukapäiden määrä, joka jää tuon sivistyksen ulkopuolelle. Olivat ne sitten perusvenäläisiä tai perus-jonkin-muunmaalaisia paukapäitä. Voitaisiinko sopia, että hyvä raja olisi noin 10 %. Jos paukapäitä on sen rajan alle, kansakunta on sivistynyt, muuten se on potentiaalisesti rasistinen keräilytalousyksikkö. Mitataanko vaikka vaaleissa?

Pannaanpas poijjaat terveytemme kuntohon

Jyha Sipilä, Suomen Keskustan uusi isä aurinkoinen, pohjoispohjalainen auguuri, lausehi jokin aika sitten kertomahan viisauksia. Siitä kuinka terveydenhuoltomme saadaan kuntoon. Ehdotuksensa mukaan laitetaan Nokian joutilaaksi jääneet insinöörit koodaamaan meille uusi kansallinen tietojärjestelmä terveydenhuoltoon. Hyvähyvähyvä, mutta arvatkaapas mitä siitä seuraa? Saamme ylivoimaisen globaalin markkinavoittajan, itse asiassa jotain jolla ei edes ole kilpailijoita. Eikä tule. Saamme nimittäin maailman ainoan Meegolla toimivan terveydenhuollon kokonaisratkaisun. Jes!