Olen kärvistellyt
viimeiset puolitoista viikkoa vaivan kourissa. Selkäperäisen jalkakivun
nimittäin. Kyllä, sellaistakin on olemassa, ilmeisesti ihan yleistä vielä. Siis
että jalkaan sattuu kun selkä on pipi. Kutsuvat sitä erilaisilla nimillä enkä tiedä
kumpi siinä on pahempaa: se että sattuu välillä ihan s****nasti vai se että
tämän vaivan esiintymistiheys populaatiossa
näyttää pahasti korreloivan iän kanssa. Suomeksi sanottuna, "mitä
vanhempi olet, sitä varmemmin sattuu". 😓
 |
| Lääkäri-veijari |
Mutta kerronpa
teille mikä tässä on hassunhauskaa, vaikkakaan en sattuneesta syystä nyt naura
vatsa ja selkä kippuralla. Homma kävi nimittäin niin, että olin päättänyt ergonomiasyistä,
mm. selkää säästääkseni, hankkia sähköpöydän kotitoimistoon. Ikaeasta, totta
kai, ja itsehän sen raskaat kokorautajalat ja muut rojut piti roudata autoon ja
pois ja kotiin - puhumattakaan lattialla akrobaattiasennossa suoritetusta
kokoamisesta. Ja niinpä ei sitten seuraavana aamuna kirmattu pirteästi tai muutenkaan sängystä
yhtään mihinkään. Se siitä ergonomista sitten.
Onneksi lääketeknologia on
keksinyt konstit kaikkeen vaivaan. Ehkä tähänkin, en tiedä
koska en ole varma kuinka paljon koskisi
jos en näitä minulle määrättyjä tabuja popsisi. Voihan olla että siis
tepsivätkin, voi olla että eivät. Luin varmuuden vuoksi tuoteselostuksen, siis että mitäs
oikein olen nauttimassa. Huomasin, että lekurini olikin ollut aika velikulta.
Kyllähän tuota määrättyä lääkitystä voi kipuihinkin käyttää mutta ensi sijassa
näyttäisi olevan masennuslääke. Niinpä nyt ehkä kyllä sattuu h****tisti mutta
ei harmita yhtään. Ihan hauskaa tämä on,
katsokaa nyt, en ole tässäkään blogissa kiroillut paljon yhtään! Ja koska juuri opin lisäämään emojin näihin teksteihin niin osoitan sen vielä näinkin: 😛
