Mikäs on positiivisinta kauhua mihin ihmisen lapsi voi elossaan joutua? No golfkisan palkintoseremonia ruotsalaisten kanssa tietty. Oltiin nimittäin viime viikolla etelässä ja jouduttiin keskelle ruotsalaisgolffareita. Kisasta ei oikein voinut kieltäytyä, se ei olisi ollut lainkaan snyggt tai duktigt tai mitä ne nyt aina onkaan. Iltaseremoniassa systeemi oli vähän kuin lasten pikkujouluissa. Tiedättehän, jokainen tuo lahjan, kukaan ei jää ilman. Jättekivat järjestäjät olivat puolestamme ostaneet osanottomaksulla rivin viinipulloja ja kaikkea muuta ihkajänskää.
Ryhmä kerrallaan käytiin sitten pokkaamassa oman valinnan mukaan palkintomme. Ja joka ryhmä oli "bra jobbat!". Joku jopa ihan "jätte bra jobbat!" Oma peli oli tietty surkeinta rävellystä mitä olen pariin vuoteen suorittanut. Mutta eipä huolta, arvatkaapa miksi: bra jobbat, Harri!
Niin, mikä paikka oli kipeänä tilaisuuden jälkeen. No selkä, sen verran kovaa oli henkinen selkääntaputtelu. On ne omaa luokkaansa, ei päästä koskaan samaan, ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti