Valitsemme(ko) johtajaa

Kerronpa nyt uutisen: on pressanvaalit meneillään. Nyt on kuulemma muodikasta ottaa kantaa ehdokkaiden puolesta ns. sosiaalisessa mediassa. Siis Facebookissa. No, leikin hetken, että tämä blogikin on SoMea niin saan osallistua keskusteluun siitä, onko syytä keskustella siitä ketä äänestää. Onko siis vaalisalaisuus pyhä. Itse en ainakaan koskaan kehtaisi kertoa ketä oikein tuli äänestettyä ja varmaan samasta syystä tuo vaalisala on keksittykin. Mietitäänpä vähän. Joutuisimme vastuuseen edustajiemme tyhmyyksistä kun kaikki tietäisivät että olemme oikeasti ne tehtäviin valinneet. Nyt voidaan kaikessa rauhassa soitella kansanradioon ja olla syvästi närkästyneitä muiden valitsemien ehdokkaiden tyhmyyksistä.

Mutta nyt on siis tyyli uusi ja pitää ottaa näkyvästi kantaa. Presidenttiä valittaessa se on helppoa ja vaaratonta, kahdestakin syystä: 1) valittava ei pääse tekemään mitään tyhmyyksiä kun ei sillä ole mitään valtaa, jolla tyhmäillä ja 2) ehdokkailla ei oikeasti ole niin paljon eroja etteikö kehtaisi kumpaa tahansa sanoa äänestäneensä.

Joten teenpä siis paljastuksia. Mutta en nyt kuitenkaan ihan helposti, tarkkana nyt (ja ne jotka lukevat logiikkaa iltalukemiseksi voivat nyt käydäkin yöunille, ei tarvitse jatkaa):

Valehtelen aina kaikissa blogeissani jotka käsittelevät vaaleja. Jos nyt kuitenkin puhuisin totta, sanoisin, että äänestän numeroa 2. Ketä siis mahdan oikeasti äänestää? Jos keksit oikean vastauksen, olet valmis esimerkiksi äänestämään kanssani samaa ehdokasta.

Jos asia kiinnostaa enemmän tai et asiaa ratkaissut, ei huolta: voit kuuklata vaikkapa sanoilla "Russellin paradoksi" tai "valehtelen aina".