Miten tyhjää elämämme on voinutkaan olla ennen kuin siitä tuli näin HUIKEAA. Ja kyllä, nuo isot kirjaimet ihan tarkoituksella, ei tuollaista sanaa oikein pienillä kirjaimilla kehtaa kirjailla.
Eikö ketään muuta muka hirvitä, en ole ainakaan nähnyt yhtään barrikadia Esplanadilla tai rytmikästä huutokuoroa Eduskuntatalon edessä. Siis ihmisiä, jotka silkasta pelosta olisivat nousseet kapinaan. Tuota sanaa vastaan tietty. Peläten jonain päivänä heräävänsä siihen, että aamu ei olisikaan HUIKEA, että peilistä ei irvistäkään HUIKEA elämänilo ja että TV:n tosiohjelman suoritukset eivät tänään olisikaan HUIKEITA.
Koskapa tuo sana on ilmaantunut tietoisuuteemme aivan vastikään, on pakko olettaa maailman muuttuneen huikeasti viime aikoina. Vaikka siis ilmeisen tylsää oli ennen niin kaipaanko silti ihan pikkuriikkisen siihen Vanhaan Hyvään Aikaan, jolloin kaikki ei ollut superlatiivia, joskus oli vain "ihan jees" tai "hyvä juttu"? Parhaimmillaan ehkä "hienoa" tai jotain muuta yhta proosallista mutta oivoi, niin vähän huikeaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti